AI-mainosten ”kusifiltteri” ärsyttää somessa – mitä yrityksen kannattaa oppia siitä?

Kuvitteellinen tapahtuma, kuva luotu tekoälyllä

Tekoälyllä tuotettuja kuvia ja videoita tulee vastaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa. Samalla käyttäjät ovat oppineet tunnistamaan niissä toistuvia visuaalisia piirteitä – ja suhtautuminen tunnistettavaan AI-jälkeen ei ole aina mairittelevaa.

Yksi kuvaava nimitys ilmiölle on ”kusifiltteri”: kellertävä, oranssiin tai seepiaan taittava lämmin värimaailma, joka on tullut tutuksi monista tekoälyllä generoiduista kuvista ja videoista.

Ongelma ei kuitenkaan ole yksi värisävy eikä edes tekoälyn käyttäminen itsessään. Yrityksen kannalta olennaisempi kysymys on tämä:

Mitä tapahtuu brändille, jos mainos näyttää ensimmäiseksi tekoälyn tekemältä ja vasta toiseksi yrityksen omalta mainokselta?

Mitä AI-mainosten ”kusifiltterillä” tarkoitetaan?

”Kusifiltteri” ei ole graafisen suunnittelun ammattitermi, vaan kärjistetty nimitys AI-kuvissa ja -videoissa esiintyvälle tunnistettavalle värimaailmalle.

Tyypillisessä kuvassa voi olla esimerkiksi voimakkaan lämmin valo, kellertäviä ihonsävyjä, ruskeankultainen ympäristö ja lähes elokuvamainen hehku.

Pelkkä lämmin värimäärittely ei tietenkään tee kuvasta tekoälyllä tuotettua. Samankaltaista värimaailmaa on käytetty valokuvauksessa ja elokuvissa kauan ennen generatiivista tekoälyä.

Ilmiö on kiinnostava siksi, että tekoälyn tuottamissa kuvissa tietyt visuaaliset ratkaisut voivat toistua niin usein, että käyttäjä alkaa yhdistää ne AI-sisältöön.

AI-kuvia ei tunnisteta enää vain ylimääräisistä sormista

Generatiivisten kuvamallien kehittyessä selvät tekniset virheet ovat vähentyneet. AI-kuvaa ei välttämättä paljasta enää kuudes sormi tai mahdottomaan suuntaan taipuva käsi.

Tilalle on tullut hienovaraisempia tunnusmerkkejä.

Kuva voi näyttää liian viimeistellyltä. Ihmisten iho on poikkeuksellisen sileä, valaistus dramaattinen, tausta sopivan epätarkka ja jokainen yksityiskohta tuntuu tavoittelevan näyttävyyttä. Ihmiset saattavat näyttää mainoskuvamaisen täydellisiltä tavalla, joka samalla tuntuu epäaidolta.

Yksittäinen piirre ei välttämättä herätä huomiota. Kun niitä kertyy samaan kuvaan useita, katsojalle voi kuitenkin syntyä nopeasti tunne: ”Tämä näyttää AI:lta”

AI slop kuvaa laajempaa vastareaktiota

Kansainvälisessä keskustelussa vastaan tulee yhä useammin termi AI slop. Sillä viitataan yleensä nopeasti ja suuria määriä tuotettuun, heikkolaatuiseen tai geneeriseen tekoälysisältöön.

Ilmiön kasvu näkyy myös sosiaalisen median seurannassa. Meltwaterin mukaan AI slop -maininnat kasvoivat voimakkaasti vuosien 2024 ja 2025 aikana, ja heidän analyysissään keskusteluun liittyi huomattavan paljon negatiivista suhtautumista.

Yritykselle tämä on kiinnostava kehityssuunta. Mitä enemmän ihmiset kohtaavat geneeristä AI-sisältöä, sitä suurempi riski on, että tunnistettavasti samanlainen mainos niputetaan samaan kategoriaan – riippumatta siitä, kuinka paljon sen tekemiseen todellisuudessa käytettiin aikaa.

Kuvitteellinen tapahtuma, kuva luotu tekoälyllä

Miksi AI näyttävä mainos voi olla brändille ongelma?

Mainonnassa visuaalisen ilmeen tehtävänä ei ole vain pysäyttää katsetta. Sen pitäisi myös rakentaa mielikuvaa yrityksestä.

Jos yritys on panostanut omaan brändiin, värimaailmaan, typografiaan, valokuviin ja tunnistettavaan visuaaliseen tyyliin, geneerinen AI-kuva voi toimia tätä tavoitetta vastaan.

Katsojan huomio kiinnittyy silloin väärään asiaan.

Sen sijaan että hän ajattelisi ”tämä näyttää tämän yrityksen mainokselta”, ensimmäinen ajatus voikin olla ”tämä on tehty tekoälyllä”.

Juuri tässä kulkee tärkeä ero tekoälyn käyttämisen ja tekoälyltä näyttämisen välillä.

Mitä tutkimukset kertovat kuluttajien suhtautumisesta AI-mainoksiin?

Kuluttajien suhtautuminen tekoälyllä tuotettuun mainontaan ei ole yksiselitteisesti kielteistä tai myönteistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että tieto AI käyttämisestä voi joissakin tilanteissa heikentää koettua aitoutta, luottamusta, mainoksen arviointia tai sitoutumista. Toisaalta toisissa tutkimuksissa AI-mainokset ovat pärjänneet ihmisen tuottamille mainoksille hyvin tai jopa niitä paremmin.

Paljon riippuu siitä, mitä mainostetaan, miten AI:ta on käytetty ja miltä lopputulos näyttää.

Tästä yritykselle seuraa tärkeä johtopäätös: tekoälyä ei kannata käyttää mainonnassa vain siksi, että sillä voidaan tuottaa nopeasti näyttävää materiaalia.

Lopputuloksen pitää edelleen palvella brändiä ja mainonnan tavoitetta.

AI ei ole ongelma – geneerisyys on

Tekoälyä voidaan käyttää erittäin hyvin osana graafista suunnittelua.

Sen avulla voidaan esimerkiksi luonnostella ideoita, kokeilla erilaisia ympäristöjä, rakentaa kuvakonsepteja, täydentää olemassa olevaa materiaalia tai toteuttaa sellaisia visuaalisia ideoita, joiden kuvaaminen perinteisesti olisi hankalaa.

Ratkaisevaa on, mitä tapahtuu generoinnin jälkeen.

Ensimmäinen tekoälyn tuottama kuva ei välttämättä ole valmis mainos. Ammattimaisessa toteutuksessa sitä voidaan käsitellä, rajata, värittää ja yhdistää yrityksen omaan visuaaliseen ilmeeseen. Samalla voidaan korjata epäluonnollisia yksityiskohtia ja ennen kaikkea arvioida, näyttääkö lopputulos kyseisen yrityksen viestinnältä.

Tekoälyn pitäisi olla osa työkalupakkia, ei mainoksen visuaalinen identiteetti.

Milloin oikea valokuva on parempi vaihtoehto?

Kaikkea ei kannata generoida.

Kun mainoksen tarkoituksena on esitellä oikeaa henkilöä, yrityksen toimitiloja, tuotetta, työskentelyä tai muuta todellista toimintaa, ammattimainen valokuvaus voi olla huomattavasti uskottavampi ratkaisu.

Aidolla kuvalla on yksi ominaisuus, jota generatiivisella tekoälyllä ei voi jäljitellä: kuvassa oleva asia on oikeasti ollut olemassa kameran edessä.

Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun mainonnassa halutaan rakentaa luottamusta ja näyttää yrityksen ihmisiä, osaamista tai toimintaa.

AI-kuvalle on puolestaan paikkansa esimerkiksi konseptuaalisessa mainonnassa, kuvituksissa ja tilanteissa, joissa haluttua näkymää ei ole tarkoituksenmukaista valokuvata.

Hyvä AI-kuva noudattaa brändiä – ei AI oletustyyliä

Yrityksen AI-kuvien pitäisi noudattaa samoja periaatteita kuin muunkin visuaalisen viestinnän.

Jos yrityksen kuvamaailma on luonnollinen ja dokumentaarinen, tekoälykuvienkaan ei pitäisi muuttua yhtäkkiä kiiltäviksi fantasiahenkisiksi mainoskuviksi. Jos brändin värimaailma on viileä ja hillitty, ei ole syytä hyväksyä AI tarjoamaa kullanruskeaa värimaailmaa vain siksi, että generoitu kuva näyttää ensisilmäyksellä näyttävältä.

Hyvä yritysilme auttaa myös tekoälyä käytettäessä tekemään johdonmukaisia valintoja.

Kysymys ei siis ole: ”Voisimmeko tehdä tämän kuvan tekoälyllä?”
Parempi kysymys onkin: ”Millainen kuva palvelee tätä viestiä ja meidän brändiämme parhaiten?”

Vasta sen jälkeen kannattaa päättää, tehdäänkö kuva kameralla, kuvankäsittelyllä, kuvituksena, tekoälyllä vai näiden yhdistelmänä.

AI on työkalu – brändi ei saa näyttää työkalulta

Generatiivinen tekoäly on tullut osaksi graafista suunnittelua ja mainontaa, eikä kehitys todennäköisesti ole menossa takaisinpäin.

Samalla yleisö oppii tunnistamaan AI-sisältöä entistä paremmin. Tämän vuoksi yritysten ei kannata kilpailla sillä, kuka pystyy generoimaan eniten sisältöä mahdollisimman nopeasti.

Parempi kilpailuetu syntyy siitä, että tekoälyä käytetään harkitusti osana ammattimaista suunnittelua.

Onnistuneesta mainoksesta pitäisi tunnistaa yrityksen brändi – ei ohjelma, jolla kuva tehtiin.

Mediakumpu suunnittelee yrityksille graafisia materiaaleja ja visuaalisia kokonaisuuksia yrityksen oman brändin ja tavoitteiden pohjalta. Tekoäly voi olla yksi toteutuksessa käytettävistä työkaluista silloin, kun se palvelee lopputulosta – ei itse tarkoitus.

Lähteet ja lisätietoa

Artikkelissa käsiteltyjä AI-mainontaan, kuluttajien luottamukseen ja AI-sisältöihin suhtautumiseen liittyviä havaintoja on koottu muun muassa seuraavista tutkimuksista ja selvityksistä:

Balaban, D. C. & Phua, J. (2026): Is this real or Fake? Examining the effects of disclosure of AI-generated content and source type in Instagram-based travel destination advertising on consumer attitudes and behavioral intentions.
Computers in Human Behavior, Volume 183, 109047.
Tutkimuksessa tarkasteltiin AI-generoidun mainossisällön ilmoittamisen vaikutuksia kuluttajien asenteisiin ja käyttäytymisaikomuksiin. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että AI-generoidun alkuperän ilmoittaminen vaikutti sisällön tunnistamiseen ja että AI-generoidut vaikuttajamainokset saattoivat heikentää brändin uskottavuutta, asennetta ja ostoaikomusta.

Tutustu alkuperäiseen tutkimukseen

Le, K. B. Q., Khan, H., Li, F. & Kunz, W. H. (2026): More Than Saying “It’s AI”: How Role Disclosure Transparency in AI-Generated Ads Influences Persuasion.
Psychology & Marketing, 43, 2532–2551.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten tekoälyn roolista kertomisen läpinäkyvyys vaikuttaa AI-mainosten arviointiin. Tulosten perusteella selkeämpi tieto siitä, miten tekoälyä on käytetty mainoksen tekemisessä, voi lisätä tekoprosessin koettua uskottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti suhtautumiseen mainokseen.

Tutustu alkuperäiseen tutkimukseen

Do, T. D. & Wu, W.-Y. (2026): Transparency Disclosure Mechanisms for AI-Generated Advertising on Online Platforms: An Empirical Study of User Trust and Engagement.
Internet Technology Letters.
Tutkimuksessa tarkasteltiin AI-mainonnan läpinäkyvyyden vaikutusta kuluttajien luottamukseen, mainosten uskottavuuteen ja ostoaikomukseen. Tutkimuksen tulokset korostavat avoimuuden merkitystä tekoälyllä tuotettua mainontaa käytettäessä.

Tutustu alkuperäiseen tutkimukseen

Gaillot, A.-D. & Amarotti, A. / Meltwater (2025): What the Rise of AI Slop Means for Marketers.
Meltwaterin sosiaalisen median seurannassa tarkasteltiin ”AI slop” -termin yleistymistä ja siihen liittyviä asenteita. Selvityksen mukaan termin maininnat lisääntyivät voimakkaasti vuoden 2025 aikana. Lokakuussa 2025 AI slop -keskustelun negatiivinen sentimentti nousi seurannassa 54 prosenttiin.

Lue Meltwaterin AI slop -selvitys

Mitä tutkimuksista voidaan päätellä?

Kuluttajien suhtautuminen AI-mainontaan ei ole yksiselitteisesti myönteistä tai kielteistä. Siihen vaikuttavat muun muassa mainoksen toteutuksen laatu, asiayhteys, koettu aitous, tekoälyn käyttötapa sekä se, kuinka avoimesti tekoälyn roolista kerrotaan.

Tutkimustulosten perusteella yrityksen ei siis tarvitse vältellä tekoälyn käyttämistä mainonnassa. Olennaisempaa on käyttää sitä harkitusti ja huolehtia siitä, että lopputulos tukee yrityksen brändiä, näyttää laadukkaalta ja tuntuu kohderyhmän näkökulmasta uskottavalta.