Miten yritys näkyy ChatGPT:ssä ja AI-hakukoneissa?

Yhä useampi etsii yrityksiä, tuotteita ja palveluita perinteisten hakukoneiden lisäksi ChatGPT:n ja muiden tekoälyä hyödyntävien hakupalveluiden avulla. Samalla tapa hakea tietoa muuttuu. Yksittäisten hakusanojen sijaan käyttäjä voi esittää kokonaisia kysymyksiä ja pyytää tekoälyä vertailemaan vaihtoehtoja tai suosittelemaan sopivaa ratkaisua.
Esimerkiksi linnunpönttöä etsivä käyttäjä voi hakea Googlesta:
“linnunpönttö talitiaiselle”
AI-palvelulta hän voi sen sijaan kysyä:
“Millainen linnunpönttö sopii talitiaiselle ja mistä suomalaisesta verkkokaupasta sellaisen voisi ostaa?”
Yrityksen verkkosivujen pitää siksi palvella ihmisten ja perinteisten hakukoneiden lisäksi myös tekoälyä hyödyntäviä palveluita. Tätä voidaan kutsua AI-löydettävyydeksi, GEO (Generative Engine Optimization) tai osittain myös AEO (Answer Engine Optimization).
Hyvä AI-löydettävyys tarkoittaa käytännössä sitä, että tekoälypalveluiden on mahdollisimman helppo ymmärtää mikä yritys on, mitä se tarjoaa, kenelle sen tuotteet tai palvelut sopivat ja miksi yritys on kyseisen alan asiantuntija.
Mistä ChatGPT löytää tietoa yrityksistä?
ChatGPT ja muiden AI-palveluiden tapa löytää ja hyödyntää tietoa riippuu käytetystä palvelusta ja hakutoiminnosta. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi julkisilta verkkosivuilta, hakukoneiden kautta löydettävistä lähteistä sekä muista verkossa julkaistuista aineistoista.
Yrityksen kannalta tärkeä lähtökohta on yksinkertainen: yrityksestä pitäisi löytyä verkosta selkeää, johdonmukaista ja luotettavaa tietoa.
Ajatellaan esimerkiksi yritystä, joka valmistaa ja myy linnunpönttöjä. Sen verkkosivuilta pitäisi käydä selvästi ilmi:
- kuka linnunpöntöt valmistaa
- millaisia linnunpönttöjä yritys myy
- mille lintulajeille eri mallit sopivat
- mistä materiaaleista pöntöt valmistetaan
- missä tuotteet valmistetaan
- miten oikea linnunpönttö valitaan
- mistä tuotteita voi ostaa.
Jos nämä tiedot ovat hajallaan tai niitä ei kerrota lainkaan, myös yrityksen toiminnan ymmärtäminen vaikeutuu.
Miten AI-hakukoneet eroavat Googlesta?
Perinteisessä Google-haussa käyttäjä kirjoittaa hakulausekkeen ja saa tavallisesti listan hakutuloksia. Tekoälypohjaisessa haussa käyttäjä voi esittää huomattavasti tarkemman kysymyksen ja saada siitä muodostetun vastauksen.
Käyttäjä ei välttämättä hae:
“linnunpönttö verkkokauppa”
vaan kysyy:
“Etsi suomalainen yritys, joka valmistaa puisia linnunpönttöjä ja jolla on oma verkkokauppa. Tarvitsen pöntön talitiaiselle.”
Tällaisessa haussa yksittäisten avainsanojen lisäksi korostuu se, pystyykö järjestelmä ymmärtämään yrityksen ja sen tuotteiden väliset yhteydet.
Hakusanoilla on edelleen merkitystä, mutta niiden rinnalla korostuvat sisällön merkitys, asiayhteydet ja selkeys.
Perinteistä hakukoneoptimointia ei tämän vuoksi kannata korvata AI-optimoinnilla. SEO ja GEO täydentävät toisiaan.
Mitä GEO eli Generative Engine Optimization tarkoittaa?
GEO (Generative Engine Optimization) tarkoittaa verkkosisältöjen kehittämistä siten, että tekoälyä hyödyntävien hakujen ja vastauspalveluiden on helpompi löytää, ymmärtää ja hyödyntää yritystä koskevaa tietoa.
Ajatellaan jälleen linnunpönttöjä myyvää yritystä.
Jos verkkosivulla lukee vain:
“Parempia koteja luonnon pienille ystäville.”
teksti voi toimia markkinointiviestinä, mutta se kertoo melko vähän yrityksen todellisesta toiminnasta.
Sen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa tietoa:
“Pönttölä valmistaa Suomessa puisia linnunpönttöjä esimerkiksi tali-, sini- ja hömötiaisille, kirjosiepoille ja kottaraisille. Linnunpöntöt valmistetaan käsittelemättömästä puusta ja niitä voi tilata yrityksen verkkokaupasta kaikkialle Suomeen.”
Nyt sisällöstä voidaan tunnistaa yritys, tuotteet, kohderyhmät, materiaali, valmistusmaa ja tuotteiden saatavuus.
Juuri tällainen yksiselitteisyys on GEO arvokasta.
Mitä AEO eli Answer Engine Optimization tarkoittaa?
AEO (Answer Engine Optimization) tarkoittaa sisällön optimointia niin, että siitä voidaan muodostaa mahdollisimman helposti suora vastaus käyttäjän kysymykseen.
Linnunpönttöjä myyvällä sivustolla voisi esimerkiksi olla kysymys:
Millainen linnunpönttö sopii talitiaiselle?
Talitiaiselle sopivan linnunpöntön lentoaukon halkaisija on tyypillisesti noin 32 millimetriä. Pöntön tulee olla riittävän syvä, tukeva ja säältä suojattu. Pönttö kannattaa sijoittaa rauhalliseen paikkaan niin, ettei lentoaukko ole jatkuvasti suorassa auringonpaisteessa tai alttiina voimakkaimmille sateille.
Tällainen kappale toimii itsenäisenä vastauksena. Lukijan ei tarvitse käydä läpi koko sivua löytääkseen kysymykseen vastauksen.
Sama selkeä rakenne voi helpottaa myös hakukoneita ja AI-palveluita tulkitsemaan sisältöä.
Miten verkkosivut kannattaa rakentaa AI-hakua varten?
AI-löydettävyyttä varten ei tarvita kokonaan uudenlaista verkkosivustoa. Monet GEO periaatteet ovat samoja kuin laadukkaassa verkkosuunnittelussa, sisällöntuotannossa ja hakukoneoptimoinnissa.
Sivustolla pitäisi olla selkeä hierarkia.
Linnunpönttöjä valmistavalla yrityksellä se voisi olla esimerkiksi:
Yritys → Linnunpöntöt → Linnunpöntöt lintulajeittain → Tuotteet → Oppaat ja artikkelit → Usein kysytyt kysymykset
Yhden yleisen “Tuotteet”-sivun sijaan sivustolla voisi olla omia sisältöjä esimerkiksi:
Linnunpöntöt talitiaiselle
Linnunpöntöt sinitiaiselle
Linnunpöntöt kirjosiepolle
Linnunpöntöt kottaraiselle
Näiden rinnalla voisi olla asiantuntijasisältöjä:
Mihin ilmansuuntaan linnunpönttö kannattaa asentaa?
Kuinka korkealle linnunpönttö asennetaan?
Milloin linnunpönttö pitää puhdistaa?
Minkä kokoinen lentoaukko eri lintulajeille sopii?
Näin yrityksen ympärille muodostuu kokonainen aihekokonaisuus yksittäisten hakusanojen sijaan.
Miksi selkeä palvelu- ja tuoterakenne auttaa AI-löydettävyyttä?
Selkeä sivustorakenne auttaa muodostamaan yhteyksiä yrityksen, tuotteiden, palveluiden ja asiantuntemuksen välille.
Jos linnunpönttöjä valmistavan yrityksen sivustolla puhutaan yleisesti vain “luonnonläheisistä tuotteista”, järjestelmän voi olla vaikea päätellä tarkasti, mitä yritys tarjoaa.
Jos sivustolta sen sijaan löytyy selkeästi tietoa linnunpöntöistä, eri lintulajeille tarkoitetuista malleista, materiaaleista, valmistuksesta ja pönttöjen asentamisesta, yrityksen toimialasta muodostuu huomattavasti tarkempi kuva.
Markkinoinnillista kieltä ei tarvitse poistaa. Sen rinnalla kannattaa kuitenkin olla riittävästi konkreettista, yksiselitteistä ja hyödyllistä tietoa.
Miten structured data auttaa?
Structured data eli rakenteinen data auttaa koneita ymmärtämään verkkosivun sisältöä ja siinä kuvattuja asioita.
Schema.org-sanastoon perustuvalla rakenteisella datalla voidaan kuvailla esimerkiksi yritystä, tuotteita, verkkokauppaa, artikkeleita ja sivuston rakennetta.
Linnunpönttöjä myyvällä verkkosivustolla relevantteja tietotyyppejä voisivat olla esimerkiksi:
Organization
Kuvaa linnunpönttöjä valmistavaa yritystä.
Product
Kuvaa yksittäistä linnunpönttöä ja siihen liittyviä tuotetietoja.
Offer
Voi kuvata tuotteen hintaa ja saatavuutta.
Article / BlogPosting
Kuvaa esimerkiksi linnunpönttöjen asentamista käsittelevää asiantuntija-artikkelia.
BreadcrumbList
Auttaa kuvaamaan sivun sijainnin verkkosivuston hierarkiassa.
Rakenteinen data ei kuitenkaan ole oikotie näkyvyyteen ChatGPTä tai muissa AI-palveluissa. Se täydentää sivuston sisältöä ja auttaa koneita ymmärtämään, mitä sivulla käsitellään.
Miten referenssit ja kokemukset vaikuttavat AI-löydettävyyteen?
Palveluyritykselle referenssit ovat tehokas tapa osoittaa osaamista. Tuotteita valmistavalle yritykselle vastaavaa näyttöä voivat tarjota esimerkiksi asiakaskokemukset, tuotetestit, käyttökohteet, jälleenmyyjät ja asiantuntijasisällöt.
Vertaa esimerkiksi näitä kahta lausetta:
“Linnunpönttömme ovat laadukkaita.”
ja:
“Linnunpöntöt valmistetaan Suomessa 20 millimetriä paksusta käsittelemättömästä kuusesta, ja mallistosta löytyy eri lentoaukoilla varustettuja pönttöjä useille Suomessa pesiville lintulajeille.”
Ensimmäinen on yrityksen oma väite laadusta. Jälkimmäinen antaa konkreettista tietoa, jonka perusteella lukija voi arvioida tuotetta.
AI-löydettävyyden kannalta kannattaa siis suosia mahdollisuuksien mukaan todennettavia ja täsmällisiä tietoja yleisten markkinointiväitteiden sijaan.
Miksi asiantuntijasisällöt ovat tärkeitä?
Tuotesivu kertoo, mitä yritys myy. Asiantuntijasisältö osoittaa, mitä yritys tietää aiheesta.
Linnunpönttöjä myyvä yritys voisi julkaista esimerkiksi artikkeleita aiheista:
- millainen linnunpönttö talitiaiselle sopii
- minkä kokoinen lentoaukko linnunpönttöön tarvitaan
- milloin linnunpönttö kannattaa asentaa
- miten linnunpönttö puhdistetaan
- kuinka korkealle linnunpönttö kannattaa sijoittaa
- voiko linnunpöntön maalata
- miten linnunpönttö suojataan pedoilta.
Kun tuotesivut, yrityksen tiedot ja asiantuntija-artikkelit käsittelevät johdonmukaisesti samaa aihepiiriä, sivustolle muodostuu vahva temaattinen kokonaisuus.
Voiko yrityksen saada näkymään ChatGPT vastauksissa?
Yksittäinen yritys ei voi taata, että ChatGPT tai jokin muu AI-palvelu mainitsee tai suosittelee sitä tietyssä vastauksessa.
Yritys voi kuitenkin parantaa edellytyksiä tulla löydetyksi ja ymmärretyksi.
Linnunpönttöjä valmistavan yrityksen tapauksessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että verkosta löytyy selkeästi tietoa yrityksestä, tuotteista, valmistuksesta, lintulajeista, tuotteiden ominaisuuksista ja yrityksen asiantuntemuksesta.
Jos käyttäjä myöhemmin kysyy AI-palvelulta:
“Mistä suomalaisesta verkkokaupasta saa kotimaisen linnunpöntön talitiaiselle?”
yrityksen verkkosisältöjen pitäisi antaa mahdollisimman selkeät ja luotettavat perusteet ymmärtää, että yritys voisi vastata käyttäjän tarpeeseen.
Tavoitteena ei ole “huijata tekoälyä”, vaan tehdä yrityksestä ja sen osaamisesta helposti löydettävää, ymmärrettävää ja todennettavaa.
Miten Mediakumpu huomioi AI-löydettävyyden verkkosivuprojekteissa?
Mediakumpu voi huomioida verkkosivuprojekteissa perinteisen hakukoneoptimoinnin lisäksi myös AI-hakujen löydettävyyden. Sivuston rakenne ja sisältö voidaan suunnitella niin, että käyttäjien, hakukoneiden ja tekoälyä hyödyntävien palveluiden on mahdollisimman helppo ymmärtää yrityksen toiminta, palvelut, tuotteet ja osaaminen.
AI-löydettävyyttä voidaan tukea esimerkiksi selkeällä sivustorakenteella, kysymyksiin suoraan vastaavilla sisällöillä, sisäisellä linkityksellä, referensseillä, asiantuntijasisällöillä sekä tarkoituksenmukaisella rakenteisella datalla.
AI-löydettävyyttä ei kuitenkaan kannata käsitellä irrallisena teknisenä temppuna. Parhaimmillaan se rakennetaan osaksi sivuston hakukoneoptimointia, sisältöstrategiaa ja teknistä toteutusta.
AI-löydettävyys osaksi yrityksen hakukoneoptimointia
Hakeminen muuttuu, mutta laadukkaan verkkosisällön perusperiaate säilyy: verkkosivuston pitäisi antaa käyttäjälle mahdollisimman hyvä vastaus hänen kysymykseensä.
Jos yritys valmistaa linnunpönttöjä, sivuston ei pitäisi yrittää näkyä ainoastaan hakusanalla “linnunpönttö”. Sen kannattaa vastata myös niihin kysymyksiin, joita linnunpöntön ostamista harkitseva ihminen oikeasti kysyy.
Sama periaate toimii toimialasta riippumatta.
Hyvin toteutettuna perinteinen SEO, AEO ja GEO eivät ole kolme erillistä toimenpidettä. Ne muodostavat yhdessä löydettävyyden kokonaisuuden, joka palvelee sekä perinteisiä hakukoneita että uusia tekoälypohjaisia tapoja etsiä tietoa.
Haluatko parantaa yrityksesi näkyvyyttä myös AI-hauissa?
Mediakumpu auttaa suunnittelemaan verkkosivustoja, joiden sisältö ja rakenne palvelevat käyttäjiä ja ovat helposti ymmärrettävissä myös hakukoneille ja tekoälypohjaisille palveluille.
Jos haluat kehittää yrityksesi verkkosivujen SEO- ja AI-löydettävyyttä, ota yhteyttä Mediakumpuun. Suunnitellaan sivustolle rakenne ja sisältö, joka tukee yrityksesi löydettävyyttä myös hakemisen muuttuessa.
